sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Pääministeriä tulkiten

Ylen Ykkösaamussa 20.12.2014 pääministeri Aleksander Stubb joutui selittelemään lausuntojaan leimattuaan keskustan eräät johtavat poliitikot vanhanaikaisen ulkopolitiikan kannattajiksi. Hän harrasti vähän samantyyppistä leimakirveen käyttöä kuin aikanaan harrastettiin YYA-Suomessa. Nyt ilmansuunta vain on muuttunut.

Stubb liitti henkilöt - nimeltä mainiten - YYA-Suomeen ja ”harmaalle” vyöhykkeelle. Nämä ovat ikäviä vihjauksia joidenkin ihmisten muka puutteellisesta lojaalisuudesta isänmaata kohtaan. Stubb kokee paineet juuri nyt melkoisena, ja pyrkii suuntaamaan ärtymyksensä ulkopuolisiin tahoihin. Mitkä tahansa keinot on otettu käyttöön puolueen alamäen päättämiseksi. Siinä saa mennä pesuveden mukana ulkopoliittinen konsensus.

Ilmoittaudun harmaalle vyöhykkeelle, jos sillä tarkoitetaan välittävien kantojen etsimistä idän ja lännen välillä, jos sillä tarkoitetaan sitä, että meneillään olevan konfliktin aiheuttajiksi on löydettävissä useampikin vastuutaho ja jos sillä tarkoitetaan, että kompromissihakuisuus on moraalisesti oikein.

Presidentti tapasi puoluejohtajia 19.12.2014 yhteisen kannan muovaamiseksi merkittäviin ulkopoliittisiin asioihin.

Presidentti toivoi, että valtiojohdolla ja poliittisilla päättäjillä olisi yhteinen linja: ”Yhteinen linja on jo sellaisenaan turvallisuutta luova asia”.

Edelleen Niinistö kertoi kuulumisina kokouksesta, että ”totesimme pöydän ääressä, että kukaan ei ole esittämässä Nato-jäsenyyshakemuksen jättämistä vallitsevissa olosuhteissa”. Stubb kommentoi Ykkösaamussa, että (vallitsevat) olosuhteet muuttuvat, kun hallitus vaihtuu. Miten? Ei kai ympäristömme muutu sen johdosta, että meillä on uusi hallitus puolen vuoden kuluessa. Muista syistä olosuhteet kyllä voivat muuttua, mutta sitähän ei voi tietää. Tarkoittiko Stubb sitä, että kun hallitus vaihtuu, tehdään nykyisestä poikkeavia päätöksiä esim. turvallisuuspolitiikassa pelkästään Suomen sisäpoliittisen tilanteen (”vallitsevien olosuhteiden”) muuttuessa? En oikein usko presidentin tarkoittaneen tätä.

Stubb korostaa kovasti, että olosuhteet liittyvät ”säätilaan”. Nyt on sellainen (myrsky)säätila, että Natoon ei voi hakea, mutta kun säätila muuttuu hakemuksen voi jättää. Tyvenessä voidaan lipua Naton kainaloon.

Minusta turvallisuusuuspolitiikka ei ole säätilakysymys. Säät vaihtelevat, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan on kestettävä sekä tyyntä että myrskyä.

Kun muutamat johtavat kokoomuspoliitikot esittivät, että Natoon voitaisiin liittyä ilman kansanäänestystä, halusi Stubb todeta, että asia on aivan yksiselitteinen: kokoomuksella on puoluekokouspäätös kansanäänestyksestä. Tarkennus kiinnitti huomiota: Natoon voidaan liittyä myös, jos ”kaikkien puolueiden kesken” vallitsee konsensus liittymisestä. Stubb tosin jatkoi, että 2/3 enemmistö – juuri nyt erittäin epätodennäköinen mahdollisuus - eduskunnassa riittää liittämään meidät Natoon.

Mielenkiintoinen näkemys oli, kun Stubb toivoi, että ”Venäjä länsimaistuu, ja että Venäjästä tulee liberaali demokratia”. Yleisellä tasolla tämä on OK. Viime aikaisissa puheissaan Putin on kuitenkin korostanut, ettei Venäjä ota ulkopuolelta vastaan neuvoja, miten se yhteiskuntansa järjestää.

Taustalla on periaatteellinen näkemysero. Pettyneitä ovat olleet ne, jotka alun perin muodostivat liian optimistisen kuvan Venäjän kehittymisestä liberaalina demokratiana. Sitähän se ei ole ollut koko uuden Venäjän olemassaolon aikana. Yhdeksänkymmentäluvun epäonnistuneet ”demokratiakokeilut” ovat päinvastoin olleet rasite ja kannustamassa nykyiseen autoritäärisyyteen. Inhorealismi on lyönyt korville yltiöoptimismia.

Stubb toi esille Venäjän suuren haasteen, ja se on kyvyttömyys sopeutua globaaliin talouteen. Tässä on kiistämättä sen vaikeuksien ydin. Parinkymmenen vuoden aikana on tapahtunut hämmästyttävän vähän edistystä.

Vallitseeko konsensus Nato-kysymyksestä? Pinnalta katsoen kyllä, mutta tämän hallituksen suulla on totuttu siihen, että sopu vallitsee näennäisesti, mutta käytännössä eri osapuolet varaavat itselleen oikeuden puhua kuten parhaaksi näkevät. Tätä itselleen suomaa varausta käytti myös Stubb arvostellessaan keskustan Venäjä- ja Natokantoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti